Rakennusten hiilijalanjäljen laskenta 2026: vaatimukset ja raja-arvot

Rakennusten hiilijalanjäljen laskenta siirtyi Suomessa uuteen vaiheeseen vuoden 2026 alussa. Uusista rakennuksista on laadittava ilmastoselvitys, jossa arvioidaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset.

Lisäksi asetuksessa määritellyt uudet rakennukset eivät saa ylittää käyttötarkoitusluokkansa hiilijalanjäljen raja-arvoa. Muutoksen tavoitteena on ohjata suunnittelua energiatehokkuuden lisäksi rakennusmateriaalien, kuljetusten, työmaan, korjausten ja rakennuksen elinkaaren lopun päästöihin.

Pähkinänkuoressa: ilmastoselvitystä koskeva asetus tuli voimaan 1.1.2026. Hiilijalanjäljen numeeriset raja-arvot tulivat voimaan 9.1.2026, ja niitä sovelletaan uudisrakennuksiin, joiden rakentamislupahakemus tuli vireille 9.1.2026 tai sen jälkeen.

Mikä rakennuksen ilmastoselvitys on?

Ilmastoselvitys on rakennuksen elinkaaren ilmastovaikutuksia kuvaava asiakirja. Siinä esitetään erikseen:

  • hiilijalanjälki, eli rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt
  • hiilikädenjälki, eli rakennushankkeen mahdollistamat ilmastohyödyt, joita ei syntyisi ilman hanketta

Hiilikädenjälkeen voivat kuulua esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäytön ja materiaalien kierrätyksen hyödyt, ylimääräinen uusiutuva energia, pitkäaikaiset hiilivarastot sekä sementtipohjaisten materiaalien karbonatisoituminen. Hiilikädenjäljen osatekijöitä ei kuitenkaan lasketa yhteen eikä vähennetä hiilijalanjäljestä.

Ympäristöministeriön ilmastoselvitysasetus määrittelee laskennan sisällön ja tulosten esitystavan. Ilmastoselvitys laaditaan yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa, ja sen tietojen tulee vastata toteutunutta rakennusta.

Mitä rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta sisältää?

Laskenta kattaa rakennuksen ja rakennuspaikan elinkaaren keskeiset vaiheet:

  1. rakennustuotteiden valmistuksen
  2. tuotteiden kuljetukset työmaalle
  3. työmaatoiminnot
  4. rakennustuotteiden vaihdot käytön aikana
  5. rakennuksen energiankulutuksen
  6. rakennuksen purkamisen
  7. purkujätteen kuljetukset, käsittelyn ja loppusijoituksen

Käyttövaiheen arviointijakso on 50 vuotta. Tulokset ilmoitetaan tavallisesti yksikössä kgCO2e/m²/a, eli hiilidioksidiekvivalenttikiloina lämmitettyä nettoalaneliötä ja arviointivuotta kohden. Asetuksen raja-arvotaulukossa sama tulos esitetään myös 50 vuoden kokonaislukuna yksikössä kgCO2e/m².

Laskennassa voidaan käyttää Suomen ympäristökeskuksen CO2data-palvelun kansallisia päästötietoja tai asetuksen mukaisia, yleisesti hyväksytyllä yhtenäisellä menetelmällä määritettyjä ympäristöominaisuustietoja, kuten soveltuvia tuotekohtaisia ympäristöselosteita.

Mitä rakennuksia vaatimukset koskevat?

Ilmastoselvitysvelvoite koskee rakentamislain soveltamisalaan kuuluvia uusia rakennuksia, joiden lupahakemus tuli vireille 1.1.2026 tai sen jälkeen. Velvoite ei ole yleinen vaatimus kaikelle rakentamiselle: esimerkiksi erillispientalot, korjaus- ja muutostyöt sekä laajennukset eivät kuulu hiilijalanjäljen raja-arvotaulukkoon. Raja-arvot eivät myöskään koske puolustustarkoitukseen liittyviä rakennuksia tai rakennuksia, joille ei tarvitse hankkia energiatodistusta.

Soveltuminen kannattaa aina varmistaa hankkeen rakennusvalvonnasta. Voimaantulopäivissä on tärkeä ero:

  • 1.1.2026: ilmastoselvitystä ja rakennustuoteluetteloa koskeva asetus tuli voimaan.
  • 9.1.2026: hiilijalanjäljen raja-arvoasetus tuli voimaan.
  • Ennen kyseistä voimaantulopäivää vireille tulleeseen lupahakemukseen sovelletaan voimaantulohetkellä voimassa olleita säännöksiä.

Ajantasaiset lainkohdat löytyvät rakentamislaista (751/2023), ja ympäristöministeriö kokoaa käytännön tietoa vähähiilisen rakentamisen sivulle.

Rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot 2026-2028

Valtioneuvoston asetuksen 2/2026 mukaiset raja-arvot vuosille 2026-2028 ovat seuraavat:

Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Raja-arvo 2026-2028, kgCO2e/m²/a 50 vuoden arvo, kgCO2e/m²
Rivitalo ja enintään kaksikerroksinen asuinkerrostalo 16,0 800
Vähintään kolmikerroksinen asuinkerrostalo 16,0 800
Toimistorakennus ja terveyskeskus 20,0 1 000
Liike- ja kulttuurirakennukset* 22,0 1 100
Majoitusrakennukset ja hoivalaitokset** 25,0 1 250
Opetusrakennus ja päiväkoti 20,0 1 000
Liikuntahalli 21,0 1 050
Sairaala 29,0 1 450
Yli 1 000 m²:n varasto- ja liikenteen rakennukset sekä uimahallit ja jäähallit 24,0 1 200

* Ryhmään kuuluvat asetuksessa muun muassa liikerakennus, tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus, myymälähalli, teatteri, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, elokuvateatteri, kirjasto, arkisto, museo, taidegalleria ja näyttelyhalli.

** Ryhmään kuuluvat majoitusliikerakennus, hotelli, asuntola, palvelutalo, vanhainkoti ja hoitolaitos.

Jos rakennuksessa on useita käyttötarkoituksia, jokaisen osan on alitettava oman käyttötarkoitusluokkansa raja-arvo. Vuoden 2026 raja-arvot on asetettu niin, että ympäristöministeriön mukaan pääosa uusista rakennuksista alittaa ne ilman erillisiä vähähiilisyystoimia. Tämä ei silti poista laskennan, dokumentoinnin tai toteutuneiden ratkaisujen seurannan tarvetta.

Raja-arvot kiristyvät vuonna 2029

Vuoden 2029 alusta hiilijalanjäljen raja-arvot alenevat:

Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Raja-arvo vuodesta 2029, kgCO2e/m²/a 50 vuoden arvo, kgCO2e/m²
Rivitalo ja enintään kaksikerroksinen asuinkerrostalo 13,0 650
Vähintään kolmikerroksinen asuinkerrostalo 12,0 600
Toimistorakennus ja terveyskeskus 17,0 850
Liike- ja kulttuurirakennukset 18,0 900
Majoitusrakennukset ja hoivalaitokset 22,0 1 100
Opetusrakennus ja päiväkoti 16,0 800
Liikuntahalli 18,0 900
Sairaala 28,0 1 400
Yli 1 000 m²:n varasto- ja liikenteen rakennukset sekä uimahallit ja jäähallit 21,0 1 050

Vuodesta 2029 sovellettava raja-arvo voidaan asetuksessa määritellyissä erityistilanteissa ylittää enintään viidellä prosentilla. Perusteena voi olla esimerkiksi rakennuksen, käyttötarkoituksen tai sijaintipaikan ominaispiirre, hiilijalanjälkeä merkittävästi nostava kaavamääräys tai poikkeuksellisen pitkäikäinen ratkaisu. Kyse on perusteltavista poikkeuksista, ei yleisestä joustovarasta.

Ympäristöministeriön tiedote avaa raja-arvojen käyttöönottoa ja porrastusta.

Miten rakennushankkeessa kannattaa valmistautua?

Hiilijalanjäljen hallinta kannattaa aloittaa ennen kuin rakennuksen runko-, julkisivu- ja energiaratkaisut lukitaan. Käytännössä hankkeessa on hyvä:

  1. Määritellä tavoitetaso varhain. Pelkkä raja-arvon alitus ei välttämättä ole riittävä.
  2. Tehdä ensimmäinen laskenta luonnossuunnittelussa. Näin vaihtoehtoja voidaan vertailla ajoissa.
  3. Tarkentaa materiaalimäärät ja tuotetiedot. Tuotekohtaiset päästötiedot voivat muuttaa tulosta merkittävästi.
  4. Tarkastella materiaaleja ja energiaa yhdessä. Energiatehokkuus, päälämmitysmuoto, rakenneratkaisut, käyttöikä ja korjattavuus vaikuttavat kokonaisuuteen.
  5. Seurata muutoksia työmaan aikana. Ilmastoselvityksen on vastattava valmistunutta rakennusta.
  6. Varmistaa tiedonhallinta. Rakennustuoteluettelo, määrätiedot ja laskennan lähtötiedot kannattaa koota samaan prosessiin jo hankkeen alusta lähtien.

Vähähiilisyyttä voidaan edistää esimerkiksi materiaalitehokkaalla suunnittelulla, vähäpäästöisillä rakennustuotteilla, uusiutuvalla energialla, pitkällä käyttöiällä sekä uudelleenkäytettävillä ja kierrätetyillä ratkaisuilla. Paras vaihtoehto riippuu kuitenkin aina rakennuksen käyttötarkoituksesta ja koko elinkaaresta.

Usein kysyttyä rakennuksen hiilijalanjäljestä

Koskeeko hiilijalanjäljen raja-arvo omakotitaloa?

Ei. Erillispientaloja ei ole sisällytetty asetuksen käyttötarkoitusluokittaisiin raja-arvoihin. Myös ilmastoselvitysvelvoitteen soveltamisala on rajattu rakentamislaissa.

Koskevatko raja-arvot korjausrakentamista tai laajennusta?

Eivät. Raja-arvoja ei sovelleta korjaus- ja muutostöihin, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen eikä rakennuksen laajentamiseen.

Milloin ilmastoselvitys laaditaan?

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava ilmastoselvityksestä. Selvityksellä osoitetaan valmistuneen rakennuksen hiilijalanjälki ja raja-arvon alittuminen, joten tietojen on vastattava toteutusta. Rakennustuoteluettelo laaditaan jo rakentamislupaa haettaessa ja täydennetään toteutuneilla tiedoilla loppukatselmusvaiheessa.

Voiko hiilikädenjäljen vähentää hiilijalanjäljestä?

Ei. Hiilikädenjäljen osatekijät esitetään erikseen, eikä niitä lasketa yhteen tai vähennetä rakennuksen hiilijalanjäljestä.

Mistä laskennan päästötiedot saadaan?

Laskennassa voidaan käyttää kansallisen CO2data-päästötietokannan tietoja tai asetuksen mukaisesti määritettyjä ympäristöominaisuustietoja. Tuotekohtaisessa laskennassa käytetään usein soveltuvia ympäristöselosteita eli EPD-tietoja.

Yhteenveto

Rakennusten hiilijalanjäljen laskenta tuo elinkaaripäästöt osaksi lakisääteistä suunnittelua ja rakennusvalvontaa. Vuonna 2026 huomio kiinnittyy laskennan lähtötietojen laatuun, toteutuksen aikaiseen seurantaan ja siihen, että ilmastoselvitys vastaa valmistunutta rakennusta. Vaikka vuosien 2026-2028 raja-arvot ovat melko maltillisia, vuoden 2029 kiristykset kannattaa ottaa huomioon jo nyt pitkäkestoisissa hankkeissa.

Viralliset lähteet