Kilpailuta energia-asiantuntijat ja pätevöityneet energiatodistuksen laatijat
Kilpailuta tästäSäästä aikaa ja rahaa
Vertaile asiantuntijoita ja tarjouksia
Kilpailuttaminen on 100% ilmaista!
Oletko energia-asiantuntija? Vieraile asiantuntijoiden sivulla
Energiatodistus myynti- ja vuokraustilanteisiin
Energia-avustuksen hakeminen
Maalämpö- ja aurinkopaneelitarkastelut
Energiatodistuksen hankinta
Energia-avustuksen hakeminen
Maalämpö- ja aurinkopaneelitarkastelut
Energiaselvitys- ja todistus rakennuslupaa varten
Energiaselvitys- ja todistus rakennuksen käyttöönottoa varten
Tarjouspyynnön jättäminen on vaivatonta ja tarvitse vain yleistiedot rakennuksestasi
Pätevöityneet energia-asiantuntijat vastaavat pyyntöösi tarjouksillaan. Yhteystietosi näytetään vain valitsemallesi palveluntarjoajalle, jotta et saa ylimääräisiä yhteydenottoja
Tarjouspyyntöjen jättäminen sekä tarjouksiin vastaaminen on täysin ilmaista eikä sido sinua mihinkään.
Välitämme kiinnostuneiden energia-asiantuntijoiden yhteydenotot sinulle. Voit vertailla tarjouksia ja valita parhaan.
Vastaamme kysymyksiisi ja autamme sinua vertailemaan tarjouksia ja valitsemaan energia-asiantuntijoita. Ota yhteyttä
Energiatodistuksella mitataan rakennuksen energiatehokkuutta ja se mahdollistaa kahden eri rakennuksen vertailun keskenään energiatehokkuuden näkökulmasta. Energiatodistuksen hankintavelvoitteesta säädetään rakennusten energiatodistusta koskevassa laissa 50/2013 (finlex.fi )
Kilpailuta energiatodistusHaettaessa uudisrakennukselle rakennuslupaa rakennukselle tulee laatia energiaselvitys, jossa yksi vaadittavista dokumenteista on energiatodistus. Todistus on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos todistus on puutteellinen tai tekniset tiedot tarkentuvat hankkeen edetessä.
Olemassa olevan rakennuksen energiatodistusLain mukaan olemassa oleville rakennuksille on laskettava energiatodistus rakennusta tai sen huoneistoa myytäessä tai vuokratessa. Energiatodistus tai sen jäljennös tulee olla mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtävillä rakennuksen tai huoneiston esittelytilaisuudessa. Myyntiä tai vuokrausta koskevassa julkisesti esille laitetussa ilmoituksessa tulee mainita myytävää tai vuokrattavaa kohdetta koskeva energiatehokkuutta kuvaava tunnus.
Kevennettyä energiatodistusta voidaan käyttää muun muassa jos myynti- tai vuokrahinta on alhainen, tapahtuu lähisukulaisten välillä tai jos vuokraus on korkeintaan vuodeksi tai kyseessä on alivuokraus. Kevennetyn menettelyn energiatodistuksen voi laatia kuka vain, katso ohjeet kevennetystä menettelystä (motiva.fi )
Virallisen energiatodistuksen voi laatia ja allekirjoittaa vain henkilö, joka on läpäissyt energiatodistusten laatijoiden tentin. Pätevyydet jaetaan kahteen eri luokkaan:
ARA ylläpitää rekisteriä pätevöityneistä energiatodistuksenlaatijoista (energiatodistusrekisteri.fi ), jossa on myös laatijoiden toimialueet ja yhteystiedot listattuna. Pätevöitynyt laatija voi kirjautua energiatodistusrekisteriin tunnuksillaan ja luoda virallisen energiatodistuksen, jossa on sähköinen allekirjoitus.
Motivan vuonna 2021 tekemän selvityksen perusteella vanhalle pientalolle energiatodistus kustantaa noin 350 euroa. Uudelle pienrakennukselle rakennusluvan haun yhteydessä laaditun energiatodistuksen hinta on noin 290 euroa. Rivitalojen energiatodistus maksaa keskimäärin vanhalle rakennukselle 510 euroa ja uudisrakennukselle 450 euroa. Asuinkerrostaloille vanhan rakennuksen energiatodistuksen hinta on keskimäärin ollut 860 euroa ja uudiskerrostalon 650 euroa.
Huomaa että hinnat ovat keskimääräisiä ja lopulliseen hintaan vaikuttaa muun muassa rakennuksen sijainti, lähtötietojen selvitysten tarve ja rakennuksen koko. Kilpailuta alueesi pätevöityneet energiatodistuksenlaatijat:
Kilpailuta tästäOlemassa olevien rakennusten energiatodistuksen laadintaa varten laatijan tulee suorittaa kohdekäynti rakennuksessa. Uudisrakennuksen todistus tehdään suunnitelmien pohjalta. Mitä enemmän lähtötietoja rakennuksen omistaja pystyy toimittamaan energiatodistuksen laatijalle, sitä halvemmalla todistus pystytään yleensä laatimaan. Jos rakennuksesta ei ole suunnitelmia saatavilla, käytetään energiatodistuksen laadinnassa rakennusvuoteen perustuvia oletusarvoja. Tarvittavia lähtötietoja ovat
Katso myös excel-pohjainen lähtötietolomake energiatodistuksen laadintaan tarvittavista tiedoista (Lähtötieto-excel )
Energiatodistuksen tarkoituksena on tehdä eri rakennusten energiatehokkuudesta vertailukelpoisia toisiinsa nähden. Energiatodistusten laskentaan on määritetty laskentasäännöt, joilla jokainen rakennus on laskettava.
Energiatodistuksen laskennan tuloksena saadaan rakennuksen E-luku (kWhE/m2vuosi), joka kuvastaa energiatodistuksen laskentasäännöillä saatua kilowattituntimäärää yhtä lämmitettyä nettoneliötä kohden. E-luvun perusteella rakennukselle määritetään energialuokka, jossa paras on A ja huonoin G. Energiatehokkuusluokat eri rakenustyypeille on esitetty Ympäristöministeriön asetuksessa 1048/2017.
Uudisrakennusten sekä laajennusten tulee alittaa asetuksessa 1010/2017 määritetyt E-luvun ylärajat (oheinen laskuri).
Uudisrakennuksen E-lukuraja on - kWhE/(m2a)
Rakennuksen E-luku lasketaan jakamalla energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva laskennallinen ostoenergian kulutus rakennuksen lämmitettyä nettoalaa (Anetto) kohden vuodessa. E-luvun laskennassa käytetään energiamuotojen kertoimia, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista (788/2017):
Energiamuotojen kertoimilla eli käytännössä lämmöntuottotavalla on suuri vaikutus E-lukuun, eli esimerkiksi suorasähköllä lämmitettävän rakennuksen E-luku on suurempi kuin kaukolämmöllä lämmitettävän.
Energiatodistuksen laskennassa käytettävät lähtötiedot riippuvat osittain rakennuksen ominaisuuksista (mm. rakenteiden pinta-alat sekä U-arvot, ilmanvaihdon SFP-luku ja LTO-hyötysuhde, lämmöntuotto ja -jakotapa, valaistuksen sähköteho sekä mahdollisten aurinkopaneelien laajuus). Osittain lähtötietoina on käytettävä asetuksissa määriteltyjä taulukkoarvoja, jotka ovat riippuvaisia rakennuksen käyttötarkoituksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennuksen ja ilmanvaihdon käyttöaika, tilojen lämmitys- ja jäähdytysrajat, henkilömäärät, käyttäjälaitteiden sähköteho sekä lämpimän käyttöveden kulutus. Laskenta tehdään aina käyttäen Helsinki-Vantaan 2012 testisäädataa (TRY2012), joka mahdollistaa kahden eri paikkakunnalla sijaitsevan rakennuksen vertailun toisiinsa.
Laskennassa käytettävät määräykset ja oppaat:
Energiatodistuksen laskennassa käytettävät lähtöarvot saattavat poiketa rakennuksen todellisesta käytöstä. Siksi energiatodistusta ei tulisi käyttää rakennuksen todellisen energiankulutuksen määrittämisessä, vaan tavoitekulutuslaskenta tulee tehdä erillisenä laskelmana.
Käytännössä energiatodistustenlaatijat käyttävät kaupallisia laskentaohjelmia energiatodistusten laskentaan. Ohjelmien käyttämät laskentamenetelmät jakaantuvat kahteen eri kategoriaan: kuukausitason menetelmä sekä dynaaminen tuntitason laskenta. Energiatehokas.fi-palvelu tarjoaa energia-asiantuntijoille käytettäväksi kuukausitason menetelmää käyttävän laskentaohjelman, jota voidaan käyttää kaikkiin rakennuksiin pois lukien jäähdytetyt uudisrakennukset.
Tarjoamme energia-asiantuntijoille väylän, jota kautta tavoittaa asiakkaat jotka tarvitsevat energiatodistuksen tai muun energiatehokkuustoimenpiteen. Saat myös käyttöösi energiatodistusten laskentaohjelman, jolla laadit virallisia rakennusten energiatodistuksia.
RekisteröidyPalvelu on kuukausimaksullinen ja voit vastata rajattomasti tarjouspyyntöihin sekä käyttää energiatodistuslaskuria.
Kauttamme saat laajasti erilaisia energiatehokkuuteen liittyviä toimeksiantoja ympäri Suomea.
E-lukulaskurilla lasket energiatodistukset suoraan palvelussamme. Katso eri palvelupakettiemme hinnastot.
E-lukulaskentaohjelman laskentapohja vastaa oikean energiatodistuksen pohjaa, jolloin jokaisella jolle energiatodistukset ovat tuttuja, on helppo aloittaa ohjelman käyttö.
Ohjelma laskee energiatodistukset tarkasti Ympäristöministeriön laatimien laskentasääntöjen mukaisesti. Kirjautuneella käyttäjällä on projektipankissa valmiina esimerkkilaskelmat Motivan energiatodistuksen esimerkkilaskelmista.
Laskettu energiatodistus näkyy ja päivittyy jatkuvasti laskentapohjan vieressä, jolloin eri toimenpiteiden vaikutus E-lukuun on helpommin havaittavissa.
Ohjelmalla voidaan myös laatia RakMK 1010-2017 mukainen uudisrakennuksen energiaselvitys, johon sisältyy tasauslaskenta sekä koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho.
Laatija voi myös laskea ohjelmalla ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteen, tavoite-energiankulutuslaskelman sekä aurinkopaneelien tuottolaskelman ja lisätä ne osaksi energiaselvitystä.
Pätevöitynyt energiatodistusten laatija voi viedä laskelman tulokset suoraan ohjelmasta ARA:n viralliseen energiatodistusrekisteriin.
Luonnostilainen energiatodistus täytyy allekirjoittaa energiatodistusrekisterissä, jolloin saadaan virallinen energiatodistus.
Ohjelmalla voidaan kloonata laskettu energiatodistus. Kloonattuun versioon voidaan tehdä energiatehokkuustoimenpiteet, joiden perusteella haetaan energia-avustusta.
Laskelmista voi helposti muodostaa ARAn esimerkinmukaisen energia-avustusdokumentin, jossa on havainnollistettu tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutus energiankulutukseen sekä E-lukuun. Dokumentti sekä lasketut luonnostilaiset energiatodistukset vaaditaan liitteeksi energia-avustusta haettaessa.
Alla on esitetty Motivan energiatodistuoppaan 2018 sekä tasauslaskentaoppaan 2018 esimerkkilaskelmien tulokset sekä Energiatehokas.fi:n laskurilla tehtyjen vastaavien rakennusten tulokset. Esimerkkilaskelmista nähdään että Energiatehokas.fi:n laskelmien tulokset ovat vastaavat kuin Motivan laskelmissa. Laskelmat löytyvät myös henkilökohtaisesta projektipankista rekisteröitymisen jälkeen. Katso myös laskentaoppaiden tarkemmat esimerkit Motivan sivuilta (Motiva.fi ).
Lämmitetty nettoala 3168 m2
Kerrosten lukumäärä 6
Ilmanvuotoluku q50 = 2
US / YP / AP / IKK / OVI = 0,17 / 0,09 / 0,16 / 1,00 / 1,00
Suunnitelmista lasketut kylmäsillat
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla
SFP / LTO-% = 1,8 / 62,2
Lämmöntuottotapa kaukolämpö
Vesikiertoinen patterilämmitys 45/30℃
Märkätiloissa sähköinen lattialämmitys
Lämpimän käyttöveden kierto, eristystaso 1,5 D
E-luku molemmissa laskelmissa 88
Lämmitetty nettoala 147 m2
Kerrosten lukumäärä 1
Ilmanvuotoluku q50 = 4
US / YP / AP / IKK / OVI = 0,17 / 0,09 / 0,17 / 1,00 / 1,00
Pieni osa ulkoseinästä on puolilämmintä autotallia vasten
Suunnitelmista lasketut kylmäsillat
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla
SFP / LTO-% = 1,8 / 71
Lämmöntuottotapa maalämpö, ilmanvaihdossa sähkövastukset
Käyttövesivaraaja 500l sekä puskurivaraaja 500l, molemmissa 100mm eristettä
Vesikiertoinen lattialämmitys
E-luku molemmissa laskelmissa 100
Alkuperäisen rakennuksen lämmitetty nettoala 89,6 m2
Laajennusosan (1986) osan lämmitetty nettoala 23,5 m2
Kerrosten lukumäärä 1
Ilmanvuotoluku n50 = 6
Alkuperäinen rakennus US / YP / AP / IKK / OVI = 0,81 / 0,47 / 0,47 / 2,80 / 2,20
Laajennusosa US / YP / AP / IKK / OVI = 0,28 / 0,22 / 0,36 / 2,10 / 1,40
Kylmäsiltojen lämpöhäviö +10% rakennuksen ulkovaipan johtumishäviöstä
Painovoimainen ilmanvaihto
Lämmöntuottotapa öljykattila
2 kpl varaavaa takkaa
Vesikiertoinen patterilämmitys 70/40℃
E-luku molemmissa laskelmissa 510
Lämmitetty nettoala 210,5 m2
Kerrosten lukumäärä 2
Ilmanvuotoluku n50 = 6
US / YP / AP / IKK / OVI = 0,24 / 0,18 / 0,21 / 2,10 / 0,70
Kylmäsiltojen lämpöhäviö +10% rakennuksen ulkovaipan johtumishäviöstä
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla
SFP / LTO-% = 2,5 / 45
Lämmöntuottotapa sähkö
Lämpimän käyttöveden varaaja 300l, jossa 40mm eristettä
Tilakohtaiset sähköpatterit
Varaava takka
E-luku molemmissa laskelmissa 234
Lämmitetty nettoala 1300 m2
Kerrosten lukumäärä 3
Ilmanvuotoluku n50 = 6
US / YP / AP / IKK / OVI = 0,30 / 0,20 / 0,40 / 1,40 / 1,40
Kylmäsiltojen lämpöhäviö +10% rakennuksen ulkovaipan johtumishäviöstä
Koneellinen poistoilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa
SFP = 1,5
Lämmöntuottotapa kaukolämpö
Vesikiertoinen patterilämmitys 70/40℃
E-luku molemmissa laskelmissa 153
Lämmitetty nettoala 3350 m2
Kerrosten lukumäärä 4
Ilmanvuotoluku n50 = 4
US / YP / AP / IKK / OVI = 0,25 / 0,16 / 0,25 / 1,28 / 1,40
Kylmäsiltojen lämpöhäviö +10% rakennuksen ulkovaipan johtumishäviöstä
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla
SFP / LTO-% = 2,3 / 49,7
Erillispoistot 0,81 m3/s, SFP 1,50
Lämmöntuottotapa kaukolämpö, lämmin käyttövesi sähköllä lämmitetystä varaajasta
Vesikiertoinen patterilämmitys 70/40℃
Kompressorijäähdytys, vuotuinen kylmäkerroin 3
E-luku molemmissa laskelmissa 135
Esimerkkikohteena on 1-kerroksinen pientalo, jonka maanpäällisten kerrosten kerrostasoala on 163 m2. Kohteessa on haluttu käyttää suuria ikkunapintoja. Suuren ikkunapinta-alan takia talon vaipan lämpöhäviö olisi 23 % suurempi kuin vertailuratkaisun. Syntynyttä lämpöhäviötä tasataan vaippaa parantamalla, jotta yhteenlaskettu ominaislämpöhäviö saadaan pysymään vertailuarvon alapuolella.
Koska kohteessa on paljon ikkunapinta-alaa, saavutetaan ikkunoiden parantamisella suhteessa suuri hyöty. Ikkunoiden U-arvoa parannetaan arvosta 1,0 W/(m2K) arvoon 0,8 W/(m2K). Ilmanpitävyyteen kiinnitetään huomiota rakennusvaiheessa ja ennen rakennuksen käyttöönottoa mitattu ilmanvuotoluku q 50 on 2,0 m3/(h m2), mikä on yhtä suuri kuin ilmanvuotoluvun vertailuarvo.
Tasauslaskennassa käytetään ilmanvaihtolaitoksen käyttöajoilla painotettua poistoilmavirtaa. Poistoilmavirtana käytetään asetuksen mukaista ominaisilmavirtaa 0,4 dm3/s neliötä kohti. Lämmitetty nettopinta-ala on 147 m2. Asetuksen mukaisesti ilmanvaihto on käynnissä jatkuvasti eli viikoittainen käyntiaikasuhde t v on 1 ja vuorokautinen käyntiaikasuhde t d on 1. Tasauslaskelmissa käytettävä ilmavirta q v, p on
q v, p = 0,4 dm3/(s m2) · 147 m2 · 24h/24h · 7vrk/7vrk = 59 dm3/s = 0,059 m3/s
Ilmanvaihdon lämpöhäviötä pienennetään valitsemalla vertailutasoa parempi ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaite, jolla ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde saadaan nostettua 55 %:sta 70 %:iin. Ilmanvaihtokoneesta tehdyn erillisen selvityksen mukaan LTO:n vuosihyötysuhde on 70 %, jota voidaan käyttää lämpöhäviöiden tasauksessa. Keittiön liesikuvussa on tehokas rasvasuodatin ja hyvä kärynsieppauskyky. Liesikuvun poistoilmavirta johdetaan kokonaisuudessaan lämmöntalteenoton kautta ulos.
Parannusten jälkeen rakennuksen yhteenlaskettu ominaislämpöhäviö on pienempi kuin vertailulämpöhäviö. Suunnitteluratkaisu täyttää lämpöhäviövaatimuksen.
Esimerkkikohteena on 1-kerroksinen pientalo, jonka maanpäällisten kerrosten kerrostasoala on 163 m2.
Kohde on haluttu toteuttaa ilman lämmöntalteenottoa poistoilmasta (LTO). Ilmanvaihdon suuremman lämpöhäviön takia parannetaan rakennuksen vaippaa. Rakennuksen vaipan ilmavuotojen minimoimiseksi kiinnitettiin työn laatuun erityistä huomiota ja rakennuksen ilmanpitävyys mitattiin ennen rakennuksen käyttöönottoa. Mittausten mukaan vaipan ilmanvuotoluvun q 50 arvoksi osoittautui 0,6 m3/(h m2), joka on parempi kuin vertailuarvo 2,0 m3/(h m2).
Poistoilmavirta on laskettu aiemmassa esimerkissä.
Vaipan lämpöhäviöitä pienennetään parantamalla ulkoseinän U-arvoa arvosta 0,17 W/(m2K) arvoon 0,10 W/(m2K), yläpohjan U-arvoa arvosta 0,09 W/(m2K) arvoon 0,07 W/(m2K), alapohjan U-arvoa arvosta 0,16 W/(m2K) arvoon 0,09 W/(m2K), ikkunoiden U-arvoa arvosta 1,0 W/(m2K) arvoon 0,6 W/(m2K) ja ovien U-arvoa arvosta 1,0 W/(m2K) arvoon 0,75 W/(m2K).
Näiden parannusten jälkeen rakennuksen yhteenlaskettu ominaislämpöhäviö on pienempi kuin vertailulämpöhäviö. Suunnitteluratkaisu täyttää lämpöhäviövaatimuksen.
Esimerkkikohteena on 1-kerroksinen pientalo, jonka maanpäällisten kerrosten kerrostasoala on 78 m2.
Kohteessa on haluttu käyttää ulkoseinissä eristämätöntä massiivihirttä. Seinärakenteen U-arvo on 0,53 W/(m2K). Tässä kohteessa vaipan lämpöhäviötä pienennetään parantamalla alapohjan, ovien ja ikkunoiden U-arvoja. Rakennuksen vaipan ilmavuotojen minimoimiseksi kiinnitettiin työn laatuun erityistä huomiota ja rakennuksen ilmanpitävyys mitattiin ennen rakennuksen käyttöönottoa. Mittausten mukaan vaipan ilmanvuotoluvun q 50 arvoksi osoittautui 2,0 m3/(h m2), joka on sama kuin vertailuarvo.
Lämmöntalteenoton osalta valitaan käytettäväksi ratkaisu, jonka vuosihyötysuhde on erillisen selvityksen mukaan 75 %. Keittiön liesikuvussa on tehokas rasvasuodatin ja kuvun poistoilmavirta johdetaan lämmöntalteenoton kautta ulos. Poistoilmavirtana käytetään asetuksen mukaista ominaisilmavirtaa 0,4 dm3/s neliötä kohti. Lämmitetty nettopinta-ala on 71 m2. Asetuksen mukaisesti ilmanvaihto on käynnissä jatkuvasti eli viikoittainen käyntiaikasuhde t v on 1 ja vuorokautinen käyntiaikasuhde t d on 1. Tasauslaskelmissa käytettävä ilmavirta q v, p on
q v, p = 0,4 dm3/(s m2) · 71 m2 · 24h/24h · 7vrk/7vrk = 28 dm3/s = 0,028 m3/s
Vaipan lämpöhäviötä pienennetään parantamalla alapohjan U-arvoa arvosta 0,16 W/(m2K) arvoon 0,12 W/(m2K) ja ikkunoiden U-arvoa arvosta 1,0 W/(m2K) arvoon 0,8 W/(m2K).
Parannusten jälkeen rakennuksen yhteenlaskettu ominaislämpöhäviö on pienempi kuin vertailulämpöhäviö. Suunnitteluratkaisu täyttää lämpöhäviövaatimuksen.
Esimerkkikohteena on 1-kerroksinen pientalo, jonka maanpäällisten kerrosten kerrostasoala on 163 m2.
Kohde on haluttu toteuttaa painovoimaisella ilmanvaihtojärjestelmällä ilman lämmöntalteenottoa poistoilmasta (LTO). Painovoimaisen ilmanvaihdon poistoilmavirrat eivät kuulu LTO-vaatimuksen piiriin. LTO:n puuttumista ja siitä aiheutuvaa ilmanvaihdon suurempaa lämpöhäviötä ei tarvitse tasata esimerkiksi parantamalla rakennuksen vaippaa.
Rakennuksen vaipan ilmavuotojen minimoimiseksi kiinnitettiin työn laatuun erityistä huomiota, mutta rakennuksen ilmanpitävyyttä ei mitattu ennen rakennuksen käyttöönottoa. Rakennuksen vaipan ilmanvuotoluvun q 50 arvona käytettiin asetuksen mukaisesti arvoa 4,0 m3/(h m2), joka on huonompi kuin vertailuarvo 2,0 m3/(h m2). Suuremman vuotoilmavirran aiheuttama lisälämpöhäviö joudutaan tasaamaan parantamalla rakennuksen vaippaa.
Vaipan lämpöhäviöitä pienennetään parantamalla ulkoseinän U-arvoa arvosta 0,17 W/(m2K) arvoon 0,16 W/(m2K) ja ikkunoiden U-arvoa arvosta 1,0 W/(m2K) arvoon 0,7 W/(m2K).
Poistoilmavirta on laskettu ensimmäisessä esimerkissä.
Näiden parannusten jälkeen rakennuksen yhteenlaskettu ominaislämpöhäviö on pienempi kuin vertailulämpöhäviö. Suunnitteluratkaisu täyttää lämpöhäviövaatimuksen. Tässä tapauksessa painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetulle rakennukselle sallitaan 30 % suurempi lämpöhäviö kuin koneellisen ilmanvaihdon rakennukselle.
Esimerkkikohteena on 3-kerroksinen asuinkerrostalo, jonka maanpäällisten kerrosten kerrostasoala on 1 330 m2. Talossa on 17 huoneistoa.
Ulkoseinät ovat betonielementtirakenteisia ja niiden U-arvo on 0,17 W/(m2K). Muidenkin vaipan rakennusosien U-arvot ovat vertailuarvojen mukaisia.
Asuinhuoneistojen ilmanvaihto toteutettiin huoneistokohtaisilla ilmanvaihtokoneilla, joiden lämmöntalteenoton (LTO) vuosihyötysuhde on 65 %. Ilmanvaihto on asukkaan ohjattavissa. Tulo- ja poistoilmavirtoja pystytään tehostamaan huoneistokohtaisesti 30 % ja pienentämään 50 %. Muissa tiloissa on koneellinen poistoilmanvaihto ilman LTO:a. Näissä ilmanvaihtokoneen LTO:n vuosihyötysuhteena käytetään arvoa 0 %. Koko rakennuksen ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde laskettiin ympäristöministeriö www-sivuilta löytyvällä LTO-laskimella (oheinen taulukko). LTO:n vuosihyötysuhdetta määritettäessä ilmavirtoina käytetään suunniteltuja ilmavirtoja. Koko rakennuksen ilmanvaihdon LTO:n vuosihyötysuhteeksi saadaan 55 %. Tätä arvoa käytetään tasauslaskennassa.
Tasauslaskennassa käytetään ilmanvaihtolaitoksen käyttöajoilla painotettua poistoilmavirtaa. Poistoilmavirtana käytetään asetuksen mukaista ominaisilmavirtaa 0,4 dm3/s neliötä kohti. Mikäli ilmanvaihto ei olisi ollut asukkaiden ohjattavissa huoneistokohtaisesti, niin ominaisilmavirtana käytettäisiin arvoa 0,5 dm3/s neliötä kohti. Todellinen suunniteltu ilmavirta poikkesi tästä ilmavirrasta. Lämmitetty nettopinta-ala on 1215 m2. Asetuksen mukaisesti ilmanvaihto on käynnissä jatkuvasti eli viikoittainen käyntiaikasuhde t v on 1 ja vuorokautinen käyntiaikasuhde t d on 1. Tasauslaskelmissa käytettävä ilmavirta q v, p on
q v, p = 0,5 dm3/(s m2) · 1215 m2 · 24h/24h · 7vrk/7vrk = 608 dm3/s = 0,608 m3/s
Rakennuksen vaipan ilmavuotojen minimoimiseksi kiinnitettiin työn laatuun erityistä huomiota ja rakennuksen ilmanpitävyys mitattiin ennen rakennuksen käyttöönottoa. Mittausten mukaan vaipan ilmanvuotoluvun q 50 arvoksi osoittautui 0,9 m3/(h m2), joka on parempi kuin vertailuarvo 2,0 m3/(h m2).
Lämpöhäviön tasauslaskelma päivitettiin käyttämällä mitattua ilmanpitävyyttä. Laskelman mukaan rakennuksen ominaislämpöhäviö on 4 % pienempi kuin vertailulämpöhäviö. Suunnitteluratkaisu täyttää lämpöhäviövaatimuksen.
Esimerkkikohteena on 4-kerroksinen toimistorakennus, jonka maanpäällisten kerrosten kerrostasoala on 3 480 m2.
Puolet talon julkisivusta on perinteistä ikkunaa tai muuta lasirakennetta. Ikkunoiden kokonaispinta- ala on 50 % julkisivun pinta-alasta. Suuresta ikkunapinta-alasta johtuvan lämpöhäviön takia rakennusosien lämpöhäviöitä pitää pienentää tai LTO:a pitää parantaa.
Suunnitteluratkaisussa pienennetään vaipan U-arvoja valitsemalla laadukkaat ikkunat ja ovet. Ikkunoiden U-arvo paranee arvosta 1,0 W/(m2K) arvoon 0,8 W/(m2K) ja ulko-ovien arvosta 1,0 W/(m2K) arvoon 0,7 W/(m2K). Kokemuspohjasta tiedettiin, että suunnitellun rakennuksen ilmanvuotoluku ei tulisi ylittämään ainakaan arvoa 3,0 m3/(h m2), joten sitä käytettiin suunnitteluarvona.
Pääilmanvaihtokoneet varustettiin tehokkaalla LTO:illa, joiden vuosihyötysuhteet ovat 75 ja 70 %. Lisäksi portaikkojen ilmanvaihtojärjestelmäksi valittiin tulo- ja poistoilmanvaihto LTO:lla. Portaikkojen ilman laatu parani merkittävästi ja LTO:n vuosihyötysuhdetta saatiin parannettua kustannustehokkaasti. Koko rakennuksen LTO:n vuosihyötysuhde on erillisen selvityksen mukaan 62 % (oheinen taulukko).
Tasauslaskelmissa käytetään ilmanvaihtolaitoksen käyttöajoilla painotettua poistoilmavirtaa. Toimistorakennuksen asetuksen mukainen ulkoilmavirta on 2 dm3/s neliötä kohti. Lämmitetty nettoala on 3 248 m2. Ilmanvaihtolaitos on käynnissä asetuksen mukaisesti viisi päivää viikossa eli viikoittainen käyntiaikasuhde t v on 5vrk/7vrk. Laitoksen keskimääräinen vuorokautinen käyntiaika on asetuksen mukaisesti 11 tuntia (klo 6 - 18). Lisäksi ilmanvaihtoa käytetään asetuksen mukaisesti yksi tunti ennen rakennuksen käyttöä ja yksi tunti rakennuksen käytön jälkeen. Vuorokautinen käyntiaikasuhde t d on 13h/24h. Käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihto on asetuksen mukaisesti 0,15 dm3/s neliötä kohti. Tasauslaskelmissa käytettävä ilmavirta q v, p on
q v, p = 2 dm3/(s m2) · 3 248 m2 · 13h/24h · 5vrk/7vrk + 0,15 dm3/(s m2) · 3 248 m2 · (11h/24h · 5vrk/7vrk + 24h/24h · 2vrk/7vrk) = 2 513 + 299 dm3/s = 2,812 m3/s
Energiatehokkuuden parannusten jälkeen rakennuksen yhteenlaskettu ominaislämpöhäviö on pienempi kuin vertailulämpöhäviö. Suunnitteluratkaisu täyttää lämpöhäviövaatimuksen.
