Energiatodistus

Energiatodistuksella mitataan rakennuksen energiatehokkuutta ja se mahdollistaa kahden eri rakennuksen vertailun keskenään energiatehokkuuden näkökulmasta. Energiatodistuksen hankintavelvoitteesta säädetään rakennusten energiatodistusta koskevassa laissa 50/2013 (finlex.fi )

Kilpailuta energiatodistus

Onko energiatodistus pakollinen?

Uudisrakennuksen energiatodistus

Haettaessa uudisrakennukselle rakennuslupaa rakennukselle tulee laatia energiaselvitys, jossa yksi vaadittavista dokumenteista on energiatodistus. Todistus on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos todistus on puutteellinen tai tekniset tiedot tarkentuvat hankkeen edetessä.

Olemassa olevan rakennuksen energiatodistus

Lain mukaan olemassa oleville rakennuksille on laskettava energiatodistus rakennusta tai sen huoneistoa myytäessä tai vuokratessa. Energiatodistus tai sen jäljennös tulee olla mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtävillä rakennuksen tai huoneiston esittelytilaisuudessa. Myyntiä tai vuokrausta koskevassa julkisesti esille laitetussa ilmoituksessa tulee mainita myytävää tai vuokrattavaa kohdetta koskeva energiatehokkuutta kuvaava tunnus.

Kevennettyä energiatodistusta voidaan käyttää muun muassa jos myynti- tai vuokrahinta on alhainen, tapahtuu lähisukulaisten välillä tai jos vuokraus on korkeintaan vuodeksi tai kyseessä on alivuokraus. Kevennetyn menettelyn energiatodistuksen voi laatia kuka vain, katso ohjeet kevennetystä menettelystä (motiva.fi )

Energiatodistuksen hankintavelvoite

Poikkeukset:


Kuka voi laatia energiatodistuksen?

Virallisen energiatodistuksen voi laatia ja allekirjoittaa vain henkilö, joka on läpäissyt energiatodistusten laatijoiden tentin. Pätevyydet jaetaan kahteen eri luokkaan:

  • Perustason pätevyys
  • Ylemmän tason pätevyys (vaadittu jos rakennus on jäähdytetty tai laskennassa käytetään dynaamista laskentamenetelmää)

ARA ylläpitää rekisteriä pätevöityneistä energiatodistuksenlaatijoista (energiatodistusrekisteri.fi ), jossa on myös laatijoiden toimialueet ja yhteystiedot listattuna. Pätevöitynyt laatija voi kirjautua energiatodistusrekisteriin tunnuksillaan ja luoda virallisen energiatodistuksen, jossa on sähköinen allekirjoitus.

Mitä energiatodistus maksaa ja miten sen voi hankkia?

Motivan vuonna 2021 tekemän selvityksen perusteella vanhalle pientalolle energiatodistus kustantaa noin 350 euroa. Uudelle pienrakennukselle rakennusluvan haun yhteydessä laaditun energiatodistuksen hinta on noin 290 euroa. Rivitalojen energiatodistus maksaa keskimäärin vanhalle rakennukselle 510 euroa ja uudisrakennukselle 450 euroa. Asuinkerrostaloille vanhan rakennuksen energiatodistuksen hinta on keskimäärin ollut 860 euroa ja uudiskerrostalon 650 euroa.

Huomaa että hinnat ovat keskimääräisiä ja lopulliseen hintaan vaikuttaa muun muassa rakennuksen sijainti, lähtötietojen selvitysten tarve ja rakennuksen koko. Kilpailuta alueesi pätevöityneet energiatodistuksenlaatijat:

Kilpailuta tästä

Mitä tietoja energiatodistuksen laadintaan tarvitaan?

Olemassa olevien rakennusten energiatodistuksen laadintaa varten laatijan tulee suorittaa kohdekäynti rakennuksessa. Uudisrakennuksen todistus tehdään suunnitelmien pohjalta. Mitä enemmän lähtötietoja rakennuksen omistaja pystyy toimittamaan energiatodistuksen laatijalle, sitä halvemmalla todistus pystytään yleensä laatimaan. Jos rakennuksesta ei ole suunnitelmia saatavilla, käytetään energiatodistuksen laadinnassa rakennusvuoteen perustuvia oletusarvoja. Tarvittavia lähtötietoja ovat

  • Arkkitehdin pohjakuvat tai tieto rakenteiden (ulkoseinä, yläpohja, alapohja, ikkunat ja ovet) pinta-aloista
  • Rakennesuunnitelmat tai tieto U-arvoista
  • LVI-suunnitelmat tai tieto lämmitysjärjestelmästä ja ilmanvaihdon toteutustavasta
  • Toteutuneet energiankulutustiedot edeltäneeltä kokonaiselta kalenterivuodelta (olemassa olevat rakennukset)

Katso myös excel-pohjainen lähtötietolomake energiatodistuksen laadintaan tarvittavista tiedoista (Lähtötieto-excel )

Energialuokka? Mitä energiatodistuksella mitataan

Energiatodistuksen tarkoituksena on tehdä eri rakennusten energiatehokkuudesta vertailukelpoisia toisiinsa nähden. Energiatodistusten laskentaan on määritetty laskentasäännöt, joilla jokainen rakennus on laskettava.

Energiatodistuksen laskennan tuloksena saadaan rakennuksen E-luku (kWhE/m2vuosi), joka kuvastaa energiatodistuksen laskentasäännöillä saatua kilowattituntimäärää yhtä lämmitettyä nettoneliötä kohden. E-luvun perusteella rakennukselle määritetään energialuokka, jossa paras on A ja huonoin G. Energiatehokkuusluokat eri rakenustyypeille on esitetty Ympäristöministeriön asetuksessa 1048/2017.

Uudisrakennusten sekä laajennusten tulee alittaa asetuksessa 1010/2017 määritetyt E-luvun ylärajat (oheinen laskuri).

Uudisrakennuksen tai laajennuksen E-luvun raja-arvolaskuri


Uudisrakennuksen E-lukuraja on - kWhE/(m2a)


Miten energiatodistus lasketaan?

Rakennuksen E-luku lasketaan jakamalla energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva laskennallinen ostoenergian kulutus rakennuksen lämmitettyä nettoalaa (Anetto) kohden vuodessa. E-luvun laskennassa käytetään energiamuotojen kertoimia, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista (788/2017):

  • sähkö 1,2
  • kaukolämpö 0,5
  • kaukojäähdytys 0,28
  • fossiiliset polttoaineet 1,0
  • rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5

Energiamuotojen kertoimilla eli käytännössä lämmöntuottotavalla on suuri vaikutus E-lukuun, eli esimerkiksi suorasähköllä lämmitettävän rakennuksen E-luku on suurempi kuin kaukolämmöllä lämmitettävän.

Energiatodistuksen laskennassa käytettävät lähtötiedot riippuvat osittain rakennuksen ominaisuuksista (mm. rakenteiden pinta-alat sekä U-arvot, ilmanvaihdon SFP-luku ja LTO-hyötysuhde, lämmöntuotto ja -jakotapa, valaistuksen sähköteho sekä mahdollisten aurinkopaneelien laajuus). Osittain lähtötietoina on käytettävä asetuksissa määriteltyjä taulukkoarvoja, jotka ovat riippuvaisia rakennuksen käyttötarkoituksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennuksen ja ilmanvaihdon käyttöaika, tilojen lämmitys- ja jäähdytysrajat, henkilömäärät, käyttäjälaitteiden sähköteho sekä lämpimän käyttöveden kulutus. Laskenta tehdään aina käyttäen Helsinki-Vantaan 2012 testisäädataa (TRY2012), joka mahdollistaa kahden eri paikkakunnalla sijaitsevan rakennuksen vertailun toisiinsa.

Laskennassa käytettävät määräykset ja oppaat:

  • Ympäristöministeriön asetus 1010/2017 uuden rakennuksen energiatehokkuudesta
  • Ympäristöministeriön asetus 1048/2017 rakennuksen energiatodistuksesta
  • Rakentamismääräyskokoelman opas "Energiatehokkuus - Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta
  • Motivan määrittämä Energiatodistusopas 2018 ja energiatodistuksen laskentaesimerkit

Energiatodistuksen laskennassa käytettävät lähtöarvot saattavat poiketa rakennuksen todellisesta käytöstä. Siksi energiatodistusta ei tulisi käyttää rakennuksen todellisen energiankulutuksen määrittämisessä, vaan tavoitekulutuslaskenta tulee tehdä erillisenä laskelmana.

Käytännössä energiatodistustenlaatijat käyttävät kaupallisia laskentaohjelmia energiatodistusten laskentaan. Ohjelmien käyttämät laskentamenetelmät jakaantuvat kahteen eri kategoriaan: kuukausitason menetelmä sekä dynaaminen tuntitason laskenta. Energiatehokas.fi-palvelu tarjoaa energia-asiantuntijoille käytettäväksi kuukausitason menetelmää käyttävän laskentaohjelman, jota voidaan käyttää kaikkiin rakennuksiin pois lukien jäähdytetyt uudisrakennukset.

Katso lisätiedot laskentaohjelmasta täältä