Energiatehokkuusdirektiivin vaikutukset omakotitaloihin

Direktiivi asettaa vaatimukset E-luvuille vuosille 2030 ja 2033

Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät 14.3.2023 rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Jäsenistä 343 äänesti direktiivin puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää.

Direktiivin tavoitteena on vauhdittaa rakennuskannan peruskorjauksia ja energiatehokkuusparannuksia ja näin ollen vähentää energiankulutuksesta syntyvää hiilijalanjälkeä. EU:n tavoitteena on pienentää rakennusalan hiilijalanjälkeä merkittävästi vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden tavoite on asetettu vuoteen 2050.

Direktiivin mukaan tavoitteet rakennusten energiatehokkuudelle määritetään nykyisin käytössä olevien rakennusten energiatodistusten perusteella. Asuinrakennuksille vaadittu energiatehokkuusluokka vuoteen 2030 mennessä on E ja vuoteen 2033 mennessä D.

Tilastokeskuksen mukaan rakennusten määrä Suomessa vuonna 2020:

  • Omakoti- ja paritalo 1 169 903 kpl
  • Rivitalot 84 022 kpl
  • Kerrostalot 65 479 kpl

Omakoti- ja paritaloihin on laadittu lain 2018 mukaisia energiatodistuksia yhteensä 94 536 kpl, joista E - G-luokkaan kuuluu yhteensä 18% rakennuksista. Jos oletetaan että rakennukset joihin on laadittu energiatodistus vastaavat tasaisesti olemassa olevaa rakennuskantaa, voidaan päätellä että 210 582 omakoti- tai paritaloon tulee tehdä E-lukua parantava toimenpide vuoteen 2033 mennessä.

Todellisuudessa nyt laaditut 94 536 energiatodistusta vastaavat keskimäärin uudempaa rakennuskantaa, koska uudisrakennuksiin tulee laatia todistus rakennuslupaa varten. Sen vuoksi E - G-energialuokkaan kuuluu todennäköisesti enemmän kuin 18% rakennuskannasta.

E-luvut eri vuosina rakennetuille rakennuksille

Käytetään esimerkkinä Motivan laatimaa energiatodistuksen laskentaesimerkkiä 113 m2 pientalolle. Laskennassa on käytetty esimerkin mukaisia rakenteiden pinta-aloja, joihin on lisätty rakennusvuodelle tyypilliset rakenteiden U-arvot sekä tekniset ratkaisut.

E-luku on aina rakennuskohtainen, ja esimerkin E-luvut eivät välttämättä toteudu muissa omakoti- tai paritaloissa. E-luku on pääasiassa riippuvainen rakenteiden pinta-aloista, U-arvoista, ilmanvaihdon ominaisuuksista sekä lämmitystavasta.

Taulukoista nähdään että suurin yksittäinen tekijä E-luvulle on lämmitysjärjestelmä, joista suorasähkölämmitys sekä fossiiliset polttoaineet nostavat E-lukua huomattavasti. Useissa tapauksissa pelkällä lämmitysjärjestelmän vaihdolla voidaan päästä vaadittuun D-energialuokkaan.

Toimenpiteitä voidaan laskea kumuloituvana, eli esimerkiksi ennen vuotta 1976 rakennettu öljylämmitteisen rakennuksen E-luku on perustapauksessa 593, yläpohjan lisäeristyksellä päästään E-lukuun 558 (-35) ja lisäämällä varaava tulisija E-lukua voidaan vielä alentaa 593-579 = 14 yksikköä. Yläpohjan lisäeristyksellä ja varaavalla tulisijalla päästäisiin siis E-lukuun 593 - 35 - 14 = 544.

Lue lisää ympäristöministeriön verkkosivuilta: